Voiko tekoäly laatia sopimuksen?

Tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla niin arjessa kuin tietotyössäkin. ChatGPT, Microsoft CoPilot taikka Gemini auttaavat maksuttakin analysoimaan suuria tietomääriä, tehostavat työskentelyä ja luovat sisältöä. Tekoäly onkin hyödyllinen apuväline monissa asioissa, kuten myös juridiikassa. Sillä on kuitenkin rajansa erityisesti sopimusten laadinnassa. Tässä blogissa käsitellään, voiko tekoäly laatia sopimuksen, joka on juridisesti pätevä.

Tekoälyn rajoitteet sopimuksen laatimisessa

Vaikka tekoäly on tehokas apuväline, se ei korvaa asiantuntijuutta ja huolellista sopimusten laadintaa. Tekoälyn käyttö voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia merkittäviä riskejä aiheuttavia ongelmia:

• Oikeudelliset ongelmat. Lähes jokaiseen sopimukseen liittyy oikeudellinen kehikko, joka koostuu esimerkiksi toimialaan soveltuvista kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä, määräyksistä, oikeuskäytännöstä ja muista oikeuslähteistä. Tekoälyllä ei nykyisellään ole täyttä tuntemusta näistä lähteistä. Näin ollen se ei kykene täydellisesti arvioimaan, miten oikeudellinen kehikko vaikuttavaa käsillä olevaan yksittäiseen sopimukseen. Tekoäly saattaa toisaalta myös antaa sopimusehdoille perusteluja, jotka eivät ole oikeudellisesti päteviä. Tekoälyn perustelut voivat perustua vanhentuneeseen tai jopa keksittyyn tietoon. Se ei myöskään välttämättä pysty antamaan tarkkoja viittauksia voimassa olevaan lainsäädäntöön tai oikeustapauksiin, mikä voi aiheuttaa oikeudellisia riskejä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on sattunut tapaus, jossa juristi viittasi oikeudenkäynnissä ChatGPT:n keksimiin ennakkotapauksiin. Lue lisää täältä.
   
• Osapuolten liiketoiminnan tuntemuksen puute. Sopimus ei ole vain yleinen asiakirja – sen täytyy säädellä osapuolten välistä toimintaa ottaen huomioon mahdolliset erityiset olosuhteet ja tarpeet osapuolten liiketoiminnassa ja sen ympäristössä. Tekoäly ei voi tuntea automaattisesti yrityksen liiketoimintaa ja sen erityispiirteitä. Tekoäly ei myöskään voi tuntea yhtiöiden ja sen takana olevien ihmisten välistä suhdetta ja dynamiikkaa. Siten osapuolten liiketoiminta saattaa jäädä kokonaan huomioimatta sopimuksessa.
   
• Osapuolten intressien huomioimatta jättäminen. Sopimuksen neuvotteluvaiheessa osapuolilla voi olla erilaisia intressejä ja tavoitteita. Sopimusten laatiminen ei ole pelkkä tekninen prosessi, vaan siihen kuuluu myös neuvotteluja, kompromisseja ja osapuolten keskinäistä ymmärrystä. Tekoäly ei voi osallistua neuvotteluihin, eikä se kykene mukautumaan neuvottelujen kulkuun. Tekoäly ei myöskään välttämättä ymmärrä neuvotteluiden lopputuloksia ja niihin liittyviä liiketoiminnallisia tarkoituksia. Lue täältä, miksi juristia kannattaa käyttää neuvotteluagenttina.
   
• Riskienhallinnan puute. Hyvän sopimuksen keskeinen tarkoitus on myös hallita riskejä. Tekoäly ei voi tunnistaa kaikkia mahdollisia riskejä, kuten sopimusrikkomuksiin, vastuukysymyksiin tai tulkintaeroihin liittyviä seikkoja.
   
• Tietoturvaongelmat. Sopimukset sisältävät usein arkaluontoista tietoa osapuolista ja heidän liiketoiminnastaan. Jos näitä tietoja syötetään tekoälyyn, on riski, että ne voivat joutua vääriin käsiin tai tietovuodon kohteeksi. Tekoälyn tietoturvakäytännöt eivät läheskään aina täytä tiukkoja vaatimuksia, joita yritykset ja lainsäädäntö edellyttävät.

Mihin tekoälyä voi käyttää sopimusten yhteydessä?

Vaikka tekoäly ei edellä käsitellysti sovi sopimusten tekemiseen itsenäisesti, se voi olla hyödyllinen työkalu sopimuksen laatimisen apuna sen eri vaiheissa. Tekoälyä voi esimerkiksi käyttää:

• Suunnittelemaan sopimuksen runkoa. Tekoäly voi auttaa luomaan sopimusluonnoksia ja mallipohjia, joiden pohjalta asiantuntija voi jatkaa räätälöintiä. Tämä voi nopeuttaa työnkulkua ja vähentää asiantuntijan rutiininomaista työtä.
   
• Yksittäisten ehtojen suunnitteluun ja hiomiseen. Tekoäly voi antaa ehdotuksia yksittäisten sopimusehtojen sisältöön tai kielelliseen muotoiluun. Vain asiantuntija voi kuitenkin antaa tekoälylle sellaisia ohjeita, joilla on mahdollista saada oikeudellisesti asianmukainen sopimusehto. Erityisesti keskeisten tai monimutkaisten ehtojen oikeudellinen aines kannattaa aina jättää asiantuntijalle.

Lopuksi

Tekoäly on tehokas työkalu moniin tarpeisiin, mutta se ei korvaa juristin oikeudellista osaamista, neuvottelutaitoja ja harkintaa sopimusten laatimisessa. Tietoturva, oikeudelliset riskit ja liiketoiminnan erityispiirteet ovat asioita, joita tekoäly ei pysty ottamaan huomioon asianmukaisesti.

Haluatko välttää yrityksen sopimusriidat ja konsultoida asiantuntijaa sopimusasioissa? Asianajaja Antti Piispanen auttaa yrittäjiä, startup-yrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Varaa maksuton alkuneuvottelu ja käydään läpi, mitä kaikkea tulisi huomioida juuri sinun yritystoimintaasi liittyvän sopimuksen laadinnassa.

 

Asianajotoimisto Honkanen & Piispanen
Yrittäjille ja yrityksille

Antti Piispanen
Varatuomari, toimitusjohtaja, asianajaja