Työsopimus – 16 kohtaa, jotka on hyvä tarkistaa

Työsopimuksessa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Jos työtä ei tehdä työsuhteessa, kysymys on yritystoiminnasta taikka toimisuhteesta.

Työnantajan on huolehdittava, että työntekijän kanssa sovitaan vähintään niistä ehdoista, jotka on kirjattu työsopimuslakiin ja työehtosopimukseen. Työehtosopimus voi sisältää ehdon sopia toisin työlainsäädännöstä.

Tarkista aina työsopimuksen seuraavat kohdat:
 

1. Työsopimuksen muoto
   Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. On kuitenkin työnantajan että työntekijän etujen mukaista tehdä työsopimus kirjallisesti. Tällöin voidaan tarvittaessa tarkastaa, mitä on sovittu. Myös kesätöistä sekä muista lyhyistä työsuhteista on hyvä tehdä kirjalliset työsopimukset.
    
2. Työsuhteen kesto
   Työsopimusta tehdessä sovitaan työsuhteen alkamisajankohta sekä onko työsuhde toistaiseksi voimassa vai määräaikainen. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä ainoastaan perustellusta syystä. Syy voi olla esimerkiksi sijaisuus, työn projektiluontoisuus tai työntekijän oma pyyntö. Määräaikaisessa työsopimuksessa sovitaan perustellun syyn lisäksi päättymisaika tai arvioitu päättymisaika. Myös määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa, jos siitä on nimenomaisesti näin työsopimuksessa sovittu.
    
3. Koeaika
   Koeajasta on nimenomaisesti sovittava. Työsopimuslain mukaan koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta tai puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta.
    
4. Työntekopaikka
   Työntekopaikka on suositeltavaa mainita työsopimuksessa. On hyvä kirjata ylös maantieteellinen alue ja muu selvitys, minkä mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa. Jos työtä tehdään etänä, on etätyöskentelyn ehdoista ja edellytyksistä syytä sopia erikseen. Lue lisää etätyösopimuksesta.
    
5. Pääasialliset työtehtävät työsuhteen alkaessa
   Pääasialliset työtehtävät kannattaa kuvailla sopimuksessa väljästi, jotta jää mahdollisuus sille, että työnantaja voi osoittaa henkilölle myös muita työtehtäviä.
    
6. Työsuhteeseen kulloinkin sovellettava työehtosopimus
   Vaikka työnantaja ei kuuluisi liittoon, on työsuhteessa noudatettava työsuhteen vähimmäisehtoina omalle toimialalle vahvistettua ja kulloinkin voimassa olevaa yleissitovaa työehtosopimusta. Täältä löydät yleissitovat työehtosopimukset: www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto.
    
7. Palkan määräytymisen perusteet
   Työntekijä ja työnantaja voivat neuvotella vapaasti palkasta, mutta se ei saa olla alle kyseiseen työhön sovellettavaa TES:sta tai muuta sovellettavaa palkkamallia.
   Mikäli työsuhteeseen sovelletaan lisäksi bonus- tai muita yrityskohtaisia palkkiomalleja, tulee ehdoista sopiessa huomioida, onko se osa normaalia palkkaa vai kuuluuko se vuosittain työnantajan yksipuolisesti määrittelemään palkkiomalliin. Työsopimukseen tulee kirjata palkanmaksukausi ja palkanmaksupäivä.
    
8. Työsuhteessa noudatettava työaika
   Työsopimuksessa on mainittava työsuhteessa noudatettavasta työajasta sekä muista työaikajärjestelyistä, kuten liukuvan työajan ehdoista ja työtuntien tasotusjärjestelmästä. Työaika voi olla joko kokoaikainen tai osa-aikainen. Työsopimuksessa on sovittava mahdollisesta sunnuntaityöstä tai lisätöiden tekemisestä. Työsopimuksen teon yhteydessä ei voida antaa yleisesti ylityösuostumusta, mutta siinä voidaan kieltää ylitöiden tekeminen.
    
9. Matka-aika ja korvaukset
   Mikäli työtehtävät edellyttävät matkustamista, on työsopimuksessa sovittava matkakustannusten korvaamisen periaatteista sekä matka-ajan työaikakäytännöistä.
    
10. Irtisanomisaika ja sen määräytymisen perusteet
    Irtisanomisaika määräytyy joko työsopimuslain tai TES:n mukaan. Niiden sallimissa rajoissa irtisanomisajasta voidaan myös sopia. Irtisanomisehdon yhteydessä kannattaa sopia, että loppupalkka maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä. Muuten loppupalkka on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä.
     
11. Salassapito
    Työsopimuslain mukaan työntekijällä on liikesalaisuuden ilmaisu- ja hyödyntämiskielto vain työsuhteen aikana. Tämän vuoksi on hyvä sopia, että salassapito sitoo työntekijää työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Sopimuksessa kannattaa määritellä, mikä tieto on salassa pidettävää. Erillinen salassapitosopimus voi olla myös aiheellinen, jos työntekijällä on pääsy arkaluontoiseen tietoon.
     
12. Kilpailukielto
    Työntekijä ei saa harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana. Jos halutaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen, on tästä erikseen sovittava. Työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvasta kilpailukiellosta voidaan sopia vain perustelluista syistä. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta siltä ajalta, kun työntekijä ei saa harjoittaa kilpailevaa toimintaa tai työskennellä kilpailijalla. Rajoitusaika voi olla enintään 12 kuukauden pituinen. Kilpailukieltosopimuksella tai -ehdolla on irtisanomisaika, jonka on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Esimerkiksi kuuden kuukauden rajoitusajan sopimuksessa irtisanomisaika on siten kaksi kuukautta. Kilpailukieltoa ei voi irtisanoa enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsuhteensa.
     
13. Immateriaalioikeudet
    Työsopimuksessa on hyvä sopia, että työsuhteen aikana syntyneet teokset ja muut materiaalit sekä niiden oikeudet siirtyvät korvauksetta ilman erillistä sopimista työnantajalle.
     
14. Sähköpostin käyttö
    Lain mukaan on sovittava siitä, miten ja missä yhteyksissä työnantaja saa käsitellä työntekijän sähköpostiosoitteeseen tulevia viestejä työsuhteen päätyttyä tai esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on pidempään poissa.
     
15. Vuosiloman määräytymisen perusteet
    Vuosiloma määräytyy yleensä voimassa olevan vuosilomalain tai sovellettavan TES:n mukaan. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia lain puitteissa toisin, esimerkiksi heti työsuhteen alusta työntekijä saa täydet lomat.
     
16. Muut työsuhteessa noudatettavat ehdot
    Tähän työsopimuksen osioon luetellaan yrityksessä kulloinkin voimassa olevat paikalliset sopimukset tai muut periaatteet.

 

Oikeudellisten asioiden hoitamisen tulisi olla helppoa. Asianajaja Antti Piispanen auttaa yrittäjiä, startup-yrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Varaa maksuton alkuneuvottelu ja käydään läpi, mitä kaikkea tulisi huomioida sinun ja yrityksesi tulevaisuutta silmällä pitäen.