Tuomioistuinsovittelu – kannattaako se?

 

Tuomioistuinsovittelu on vuosi vuodelta vienyt jalansijaa riita-asian oikeudenkäynneiltä. Jos käräjäoikeudessa nostetaan kanne, tuomari voi osapuolien suostumuksella siirtää riidan ratkaistavaksi oikeudenkäynnin sijasta tuomioistuinsovitteluun. Tähän liittyen herää usein moniakin kysymyksiä: Mikä tuomioistuinsovittelu on ja miten se eroaa tavanomaisesta riita-asian oikeudenkäynnistä sekä kannattaako siihen suostua?

 

Mikä tuomioistuinsovittelu on?

 

Tuomioistuinsovittelu on vapaamuotoisempi, joustavampi, nopeampi ja usein halvempi tapa ratkaista riita verrattuna oikeudenkäyntiin. Tuomioistuinsovittelu tapahtuu nimensä mukaisesti tuomioistuimessa sovittelijan johdolla. Sovittelija on käräjäoikeuden tuomari. Sovittelun tarkoituksena on kuitenkin saada osapuolet itse sopimaan riitansa – sovittelija toimii tässä vain apuna. Vaikka sovittelijana toimii käräjäoikeuden tuomari, sovittelijan tehtävänä ei ole päättää lopputulosta. Riidan oikeudellisella totuudenmukaisuudella ei siis ole väliä. Tuomioistuinsovittelu eroaakin merkittävästi oikeudenkäynnistä, johon pätee tiukat oikeudelliset säännöt alusta alkaen. Tällaisia sääntöjä ei kummoisesti ole tuomioistuinsovittelussa, mistä seuraa joustavuus, nopeus ja halpuus.

 

Yleisesti ottaen sovinnolliset riidanratkaisumenettelyt ovat erityisesti yritysten suosiossa.

 

 

Millainen riita kannattaa viedä tuomioistuinsovitteluun?

 

• Ensinnäkin, jos riita on luonteeltaan osapuolien mielestä sopiva soviteltavaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupalliset riidat ja sopimusriidat. Sovittelu on suositeltavaa etenkin jatkuvissa liikesuhteissa.
• Toisekseen, jos riidan rahallinen intressi on pieni.
• Lisäksi tuomioistuinsovittelu on suositeltavaa, mikäli on mahdollisuus hävitä riita-asia oikeudenkäynnissä. Tällöin tuomioistuinsovittelulla voi välttää riskin vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
• Toisaalta myös oikeudenkäynnissä todennäköisesti ”voittavan” osapuolen kannalta tuomioistuinsovittelu voi olla järkevää, sillä tuomiolla ei aina välttämättä päästä haluttuun lopputulokseen.

Huomioitava on, että tuomioistuinsovittelu vaatii aivan erilaisen asennoitumisen riitaan – sovitteluun ei mennä riitelemään, vaan sopimaan. Yhteinen sävel on löydettävä. Tuomioistuinsovittelun piiristä voi nimittäin milloin vain poistua ja jatkaa riitelyä oikeudenkäynnein.

 

Sovintosopimus – kannattavuuden tae?

 

Mikäli molempia osapuolia tyydyttävään sovintoon kuitenkin päästään, solmitaan sovintosopimus. Sovintosopimus voidaan menettelyssä myös osapuolien tahdosta vahvistaa ”tuomion kaltaiseksi”. Sovinnon sisällöstä voidaan siis saada ulosottokelpoinen. Sovinnon vahvistamiseen liittyy toisaalta myös ongelmia. On täysin riidasta riippuvaista, milloin sopimus kannattaa vahvistaa ja milloin ei. Suosittelemme tämän arvioimisessa aina oikeudellista apua.

Riippumatta siitä, vahvistetaanko sovintosopimusta vai ei, on hyvin tärkeää tehdä sovintosopimus huolellisesti ja omia oikeuksia turvaten. Tässä parhaimpana apuna toimii asianajaja. Sovintosopimus on kuitenkin sopimus, jolloin sen laadintaan liittyy yllättävänkin paljon jälkiriitaa aiheuttavia riskejä. Parhaiten jälkiriita voidaan minimoida asiantuntevasti tehdyllä sopimuksella. Muutoin vaarana on, että tuomioistuinsovittelu ei kaikesta huolimatta sittenkään ole kannattavaa.

 

 

Asianajotoimisto Honkanen & Piispanen yrittäjille ja yrityksille I 050 3740 323