Keinot ennen kanteen nostamista
Kanteen nostaminen on yleensä viimesijainen keino, koska se vaatii rahaa. Onneksi on muita hyviä vaihtoehtoja omien oikeuksien ajamiseen. Vaihtoehtoiset keinot ovat lähtökohtaisesti halvempia sekä nopeampia verrattuna tuomioistuinkäsittelyyn. Lisäksi hyvää asianajajatapaa koskevan ohjeen mukaan asianajajalla on velvollisuus arvioida sovinnon mahdollisuutta. Keinot ennen kanteen nostamista ovat tapauskohtaisia. Tässä käyn läpi tärkeimmät.
Vaatimuskirje
Vaatimuskirje on joka juristin perustyökalu, jolla edistetään asiakkaan oikeuksia. Vaatimuskirjeessä esitetään perusteet vaatimukselle sekä varsinaiset vaatimukset. Vaatimuskirje on tehokas ja kustannusystävällinen tapa löytää ratkaisu riitatilanteissa.
Reklamaation tekeminen on useimmissa tapauksissa edellytys vaatimusten esittämiselle. Ennen toimeksiannon aloittamista kysyn aina asiakkaalta, onko hän esittänyt reklamaation vastapuolelle. Ilman reklamaatiota ei voi vaatimuskirjettä lähettää. Tästä linkistä pääset lukemaan lisää reklamaation tärkeydestä.
Sovintoneuvottelu
Vaatimuskirjeeseen verrattuna sovintoneuvottelun kustannukset ovat jonkin verran korkeammat, mutta tuomioistuinkäsittelyä huomattavasti huokeammat. Sovintoneuvottelut ovat vapaamuotoisia ja usein tehokkaita. Sovintoneuvottelut, joihin asianajaja on osallistunut, on saavutettu sovinto jopa kahdessa kolmasosassa sovintoneuvotteluista.
Lautakunnat
Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonta antaa tietoa kuluttajalle hänen oikeuksistaan. Lisäksi maksuton kuluttajariitalautakunta antaa suositusluontoisia ratkaisuja sekä sovitteluapua kuluttajalle, kun vastapuolena on yritys.
Suomessa on paljon erilaisia lautakuntia, jotka antavat suosituksia ja päätöksiä, kuten vakuutus-, eläke- ja tekijänoikeudellisiin kysymyksiin liittyen. Asianajajan apua voi hyödyntää valituksen tai kirjelmän laatimisessa, jotta lautakunnalla on varmasti kaikki oleellinen tieto asiakkaan kannalta suotuisan tai parhaan mahdollisen ratkaisun tekemiseksi.
Sovittelu ja tuomioistuinsovittelu
Valtaosa sovitteluista käydään virallisen tuomioistuinsovittelun ulkopuolella. Näihin on olemassa erilaisia vaihtoehtoja eri järjestöissä.
Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 2 §:n mukaan tuomioistuinsovittelun edellytyksenä on, että asia soveltuu soviteltavaksi ja sovittelu on tarkoituksenmukaista osapuolten vaatimuksiin nähden.
Tuomioistuinsovittelussa tuomarin tavoitteena on löytää molempia osapuolia tyydyttävä sovintoratkaisu. Sovittelu edellyttää molempien osapuolien suostumusta ja se on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Tuomioistuinsovittelussa keskustelemalla pyritään selvittämään, mitä lopputulosta osapuolet pitävät kohtuullisena. Tuomioistuinsovittelu on mahdollista useissa riita-asioissa, joita voidaan käsitellä tuomioistuimessa. Sovittelut ovat olleet sovun löytämisessä tilastollisesti menestyksekkäitä.
Asianajotoimisto Honkanen & Piispanen yrittäjille ja yrityksille I 050 3740 323
Julkaistu 26.02.2021