Kanteen nostaminen, kannattaako?

 

Oikeudenkäynnissä se, joka väittää, saa luvan myös näyttää. Tätä kutsutaan näyttötaakaksi.

 

Yleensä kysytään, mitä laki sanoo siitä ja siitä tilanteesta ja kannattaako kanteen nostaminen. Kysyjä haluaisi tietää, mikä on tuomarin ratkaisu, jos asia menee oikeuteen. Kysyjällä on selvä kuva tilanteesta, mutta valitettavasti se on usein vaarallisen yksipuolinen. Niinpä kysymys on ennenaikainen: Ennen kuin on mahdollista arvioida, kannattaako kanteen nostaminen, tulee tietää, mitä todistusaineistoa on olemassa väitteiden tueksi ja niitä vastaan.

Tarvitsemme (paholaisen) asianajajaa

Meidän ihmisten on vaikea arvioida menestymistä omassa asiassamme, sillä meillä on taipuvaisuutta erilaisiin päättelyn harhoihin.

Me esimerkiksi etsimme informaatiota, joka tukee meidän mielipiteitämme, mutta sivuutamme vastakkaiset tiedot. Tämä on ns. vahvistusharha (confirmation bias). Vahvistusharhan vuoksi meiltä saattaa jäädä kokonaan huomaamatta toisen osapuolen versio tapahtuneesta ja sitä koskevat todisteet. Erinomaisen blogin aiheesta löydät täältä.

Laki voi olla tietyssä asiassa laaja, monimutkainen ja ristiriitainenkin. On luonnollista, että henkilö ei aina tiedä, mitä laki sanoo hänen asiastaan. Tähän liittyy ilmiö, jota nimitetään Dunning–Kruger-vaikutukseksi: ihminen on sitä varmempi oikeassaolostaan, mitä tietämättömämpi hän on.

Siksi tarvitaan (paholaisen) asianajajaa käymään kriittisesti läpi myös oman näkemyksen heikkoudet ja toisen osapuolen näkemyksen vahvuudet.

Oikeudenkäynnissä näyttö ratkaisee

Monesti juttu ratkeaa vain ja ainoastaan sen perusteella, mitä todistelua oikeudenkäynnissä on esitetty jutun tapahtumista. Vain harvoin lain soveltaminen on muuta kuin rutiinia. Siten oikeudenkäynti onkin pääasiallisesti todistelutilaisuus eikä väittely siitä, mitä laki asiasta sanoo.

Oikeudenkäynnissä jutun tapahtumat selvitetään todistelun avulla. Yleisintä todistelua ovat asiakirjat ja todistajankertomukset. Yleensä tapahtumien selvittäminen aloitetaan asiakirjojen läpikäynnillä. Esimerkiksi hometalon kauppaa koskevassa jutussa ensimmäiset todisteet koskevat tehtyä kauppakirjaa ja mahdollista kuntotarkastusraporttia. Oikeudessa esitetään usein myös tapahtuma-aikaisia sähköposteja, joilla pyritään osoittamaan, mitä on tapahtunut ja kuka on sanonut mitä.

Asiakirjojen esittelyn jälkeen otetaan vastaan tapahtumissa mukana olleiden ihmisten kertomukset. Yleensä ratkaisevaa ei ole se, mitä riidan osapuolet kertovat vaan se, mitä sivusta seuranneet todistajat kertovat. Tämän vuoksi on tärkeää kartoittaa juttuun liittyvät mahdolliset todistajat ja haastatella heitä ennen oikeudenkäyntiä.

Kanteen nostaminen vasta kriittisen arvioinnin jälkeen

Perustapauksessa kanteen nostaminen kannattaa, jos sen tueksi on olemassa runsaasti sitä tukevaa todistusaineistoa. Lisäksi edellytyksenä on, että vastapuolella ei ole olemassa painavaa vastatodistelua. Joka tapauksessa omaa todistelua on arvioitava kriittisesti, ennen kuin tehdään päätös kanteen nostamisesta eli oikeudenkäynnin aloittamisesta.

Jatkan tästä aiheesta myöhemmin maaliskuussa otsikolla ”Näytön arviointi – lyhyt oppimäärä”.
 

Antti Piispanen
Varatuomari, toimitusjohtaja, asianajaja

 

 

Asianajotoimisto Honkanen & Piispanen yrittäjille ja yrityksille | 050 3740 323