Asianajaja, asianajotoimisto ja muut lakialan nimikkeet

 

Mistä tietää, että lakipalveluita tarjoavalla on ainakin vähimmäisosaaminen ja -kokemus? Kuka voi kutsua itseään lakimieheksi tai juristiksi? Entä mitä termi asianajaja tarkoittaa (ks. viimeinen alaotsikko)?

Lakialan nimikkeistö on muodostunut mm. epäonnistuneen lainsäädännön vuoksi vaikeaselkoiseksi. Tässä pyrin vastaamaan yleisimpiin asiaa koskeviin kysymyksiin. Tekstini pohjautuu keskeisesti pitkän linjan asianajajan Olavi Höltän vastikään ilmestyneeseen teokseen Mistä hyvä lakimies? Käytännön opas. Helsinki 2019.

Kuka on lakimies eli juristi?

Oikeustieteen kandidaatti (OTK) ja oikeustieteen maisteri (OTM) ovat suomalaisesta yliopistosta valmistuneen lakimiehen eli juristin oppiarvoja. Ne vastaavat toisiaan. Toisin kuin esimerkiksi lääkäri, lakimies harvoin ilmoittaa oppiarvonsa markkinoinnissaan.

Lakimies ja juristi ovat siis yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneen henkilön ammattinimikkeitä, mutta niitä ei ole suojattu. Nimikkeitä käyttävät myös ulkomaiset lakimiehet, jotka eivät ole välttämättä opiskelleet päivääkään Suomen lakia. Valitettavasti molempia nimikkeitä käytetään jossain määrin väärin (ks. YLE:n uutinen aiheesta).

Toisin kuin asianajaja-nimike, mikään taho ei erityisesti valvo lakimies- ja juristi-nimikkeiden oikeaa käyttöä. Silti nimikkeiden väärinkäyttö on luonnollisesti kielletty. Pahimmillaan siitä voi seurata väärinkäyttäjälle petostuomio.

Oikeusnotaari (ON) ei ole valmistunut lakimies; hän on suorittanut Suomessa vasta alemman asteen oikeustieteen tutkinnon.

Oikeustradenomi ei ole valmistunut yliopistosta vaan ammattikorkeakoulusta, eli oikeustradenomi ei ole lakimies. Oikeustradenomit työllistyvät usein tuomioistuimiin käräjäsihteereiksi ja asianajo- tai lakitoimistoihin assistenteiksi.

Muut nimikkeet

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli lupalakimies on juristi, jolla on oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta saatu lupa hoitaa oikeudenkäyntejä käräjä-, hovi- ja korkeimmassa oikeudessa. Lupalakimiehen on noudatettava oikeudenkäyntiasioissa hyvää asianajajatapaa vastaavia sääntöjä, mitä valvotaan. Huomaa, että tällä hetkellä hyvää asianajajatapaa koskeva vaatimus koskee lupalakimiehen kohdalla vain oikeudenkäyntiasioita. Se ei siis koske esimerkiksi toimeksiantoa, jossa tehtävänä on testamentin laatiminen.

Julkinen oikeusavustaja (JOA) on lakimies, jolla on virka valtion oikeusaputoimistossa. Viran pätevyysvaatimuksiin kuuluu riittävä kokemus oikeudenkäyntiavustajan työstä tai tuomarin tehtävien hoitamisesta. Julkisen oikeusavustajan on noudatettava hyvää asianajajatapaa.

Tuomari on lakimies, joka toimii tuomarin virassa. Vakituisten tuomarinvirkojen nimikkeitä ovat esimerkiksi käräjätuomari ja hovioikeudenneuvos sekä oikeusneuvos. Viimeksimainitun työpaikka on korkein oikeus.

Käräjänotaari on tuomioistuinharjoittelussa olevan lakimiehen virkanimike. Harjoittelunsa aikana lakimies saa perehdytyksen tuomarin tehtäviin käräjäoikeudessa sekä mahdollisesti hovi- tai hallinto-oikeudessa.

Varatuomari (VT) on tuomarinkoulutuslautakunnan myöntämä arvonimi lakimiehelle, joka on suorittanut tuomioistuinharjoittelun. Kyseessä ei ole ammattinimike.

Oikeudenkäyntiasiamies on lakimies, joka toimii tietyssä asiassa tuomioistuimessa päämiehensä puolesta; asiakkaan apuna toimivaa lakimiesta kutsutaan oikeudenkäyntiavustajaksi. Tällaisena asiamiehenä ja avustajana voi toimia vain asianajaja, lupalakimies tai julkinen oikeusavustaja, mutta sääntöön on vähäisiä poikkeuksia.

Asianajaja ja asianajotoimisto ovat suojattuja nimikkeitä

Asianajaja (AA) on suojattu ammattinimike. Asianajaja on yliopistosta valmistunut lakimies, joka on Suomen Asianajajaliiton jäsen. Jäsenyyden voi tarkastaa liiton nettisivuilta. Ennen jäsenyyttään asianajajan on pitänyt työskennellä Suomessa asianajoalalla kokemusta hankkien ja hänen on pitänyt suorittaa asianajajatutkinto. Asianajajan on noudatettava hyvää asianajajatapaa.

Asianajajakunta on itse laatinut hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet, joiden noudattamista Suomen Asianajajaliitto valvoo. Tähän mennessä olen kirjoittanut hyvään asianajajatapaan kuuluvasta ohjeesta, jonka mukaan asianajajan on oma-aloitteisesti tiedotettava asiakasta mahdollisuudesta saada asianajopalkkioita katettua esimerkiksi oikeusturvavakuutuksesta. Hyvään asianajajatapaan kuuluvat esimerkiksi velvollisuudet vastuuvakuutuksen ottamisesta ja jatkuvasta täydennyskoulutuksesta.

Suomen Asianajajaliitto on asianajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Se ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Liiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa.

Asianajotoimisto-nimeä saavat käyttää vain asianajajat. Kakkien asianajotoimiston omistajien pitää olla asianajajia. Asianajaja- ja asianajotoimisto-nimikkeet antavat perustakuun ammatillisesta osaamisesta ja siitä, että palveluntarjoajan toimintaa valvotaan säännöllisesti.

 

Antti Piispanen
Varatuomari, toimitusjohtaja, asianajaja

 

 

Asianajotoimisto Honkanen & Piispanen yrittäjille ja yrityksille | 050 3740 323